Suomen Lentopalloliiton hallituksen varapuheenjohtaja Harri Syväsalmi on kuollut
Suomen Lentopalloliitto ja koko lentopalloperhe ottaa osaa perheen ja läheisten suruun.
Olemme myös ikuisesti kiitollisia kaikesta siitä työstä mitä Harri teki lajimme eteen niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Emme unohda Harrin tärkeitä neuvoja ja sanoja meille kaikille ja lupaamme viedä jatkossakin asioita eteenpäin ponnistellen ja uudistaen, eikä aina niin kuin on ennen tehty.
Harri Syväsalmi 1952 -2024
Harri Syväsalmi kuoli maanantaina elokuun 5. päivänä 71-vuotiaana pitkähkön vaikean sairauden komplikaatioihin. Hän oli temperamenttinen, tunteellinen, värikäs ja aikaansaapa ihminen, joka ei piilotellut persoonaansa.
Hän oli alun perin porilainen – ja aina porilainen. Mutta asui myös Turussa, Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Brysselissä, Lausannessa, Montrealissa ja lopulta Loimaalla, jolloin hänestä tuli myös loimaalainen. Hän ehti uransa aikana olla uimavalvoja Turussa, tutkimus- ja koulutussihteeri Opiskelijoiden Liikuntaliitossa, kisakyläpäällikkö Helsingin MM-kisoissa 1983, urheilumatkatoimiston johtaja, Vantaan nuorisotoimenjohtaja, Opetusministeriön urheilu- ja nuoriso-osaston osastopäällikkö ja ylijohtaja, lobbari Brysselissä, WADAn pääsihteeri Lausannessa ja Montrealissa ja Suomen Urheilun Eettisen Keskuksen pääsihteeri. Muun muassa.
Työtehtävissään ja yhteydenpidossaan läheistensä ja ystäviensä kanssa Harri ei koskaan kadottanut perusolemustaan: väkevää ja tunnevoimaista eläytymistä asioihin ja ihmisiin. Hän saattoi olla ärhäkkä ja taisteluvalmis, mutta aina lopulta leppoisuus, avarakatseisuus ja ystävällisyys vei voiton.
Opetusministeriötehtäviensä aikana Harri kotiutui nopeasti kansainvälisille areenoille. Urheilun eettisessä kehittämisessä Harri Syväsalmi oli ykkösnimiä koko maailman mittakaavassa. Hän loi perustan WADAn tärkeimmälle kehitysvaiheelle. Hän tutustui helposti ihmisiin kaikkialta maailmassa, tasa-arvoiselta reilulta pohjalta kunnioittaen heidän taustaansa ja näkemyksiään. Hän oli uskomattoman taitava erilaisten kansainvälisten kokousten, konferenssien, seminaarien ja työryhmien puheenjohtaja ja vetäjä. Hän rentoutti ja rauhoitti kaikki osanottajat, jokainen viihtyi ja intoutui ja innostui mukavassa ja samalla tehokkaassa ilmapiirissä. Hän ei myöskään kaihtanut vaikeita tilanteita ja kysymyksiä. Siksi hän kenties on ollut tunnetuin ja arvostetuin suomalainen urheilun kansainvälisellä yhteistyökentällä.
Lentopallo oli Harrin urheilurakkaus. Hän myös osasi arvostaa kaikkia urheilumuotoja. Ja erityisesti urheilijoita, lajista riippumatta. Huippu-urheilutapahtumiin hän eläytyi vahvasti: kommentteja, neuvoja, kritiikkiä mutta myös kannustusta ja kiitoksia sateli. Loimaalle muutettuaan hänestä tuli pian vahva vaikuttaja Hurrikaani Loimaa -seurassa, eikä sanoin voi kuvata sitä onnea, mitä seuran puheenjohtajaksi valittu Harri koki Hurrikaanin voittaessa Suomen mestaruuden keväällä 2024. Todella nopeasti hänet ymmärrettiin vetää mukaan myös Lentopalloliiton hallitukseen, missä hän toimi loppuun saakka erittäin aktiivisena ja vaikuttavana varapuheenjohtajana ja kansainvälisten asioiden vastuuhenkilönä .
Urheilugaalassa tammikuussa 2024 Harri palkittiin ”Urheilun taustavoimana”. Satakunnan Urheilugaalassa helmikuussa 2024 hänet palkittiin elämänurapalkinnolla. Kiitospuheissaan hän ei unohtanut kiittää urheilijoita ja kollegoja, ei todellakaan unohtanut antaa ohjaavia kommentteja, eikä tietenkään unohtanut huumoria.
Hän oli naimisissa kolme kertaa. Avioliitossa Anna Vuorisen kanssa syntyi kolme lasta: Liisa, Laura ja Risto. Avioliitosta Kaisa Valtakarin kanssa kaksi lasta: Jussi ja Ville. Kolmannessa avioliitossa Tiinan kanssa perhekuntaan liittyi koko Perhon laaja suku.
Harri rakasti vaimoaan, lapsiaan ja ystäviään, urheilua ja erityisesti lentopalloa, elokuvia, kukkia, saunaa, grillaamista, illallisia hyvän ruoan ja viinin ja hyvien ystävien parissa.
Risto Nieminen, ystävä
Timo Santavuo, ystävä
Olli Sarekoski, ystävä
Lauri Inna, ystävä
