Sääntöihin ja sääntöjen tulkintamuutoksiin muutoksia alkaneelle kaudelle

Euroopan Lentopalloliitto (CEV) on kokouksessaan 23.9.2026 päättänyt että CEV ottaa käyttöön tulevalle kaudelle kaikki kesän Euroopan liigoissa ja EM-kisoissa testissä olleet säännöt ja sääntöjen tulkintamuutokset. Suomen Lentopalloliitto on päättänyt ottaa kaikki nämä (soveltuvin osin, koska emme käytä esim. Video challengea) sääntömuutokset käyttöön sarjakaudella 26-27.

Käyttöönotto tehdään kahdessa vaiheessa:

1. Mestaruusliigassa nämä säännöt otetaan käyttöön välittömästi sarjakauden alussa alkaen ensimmäisestä naisten mestaruusliigan ottelusta 2.10.
   
2. Lentopalloliiton alaisissa kaikissa muissa sarjoissa säännöt otetaan käyttöön 1.11.2026 otteluista alkaen tai mikäli Suomen Cupin 1. kierroksen ottelu pelataan ennen tuota niin säännöt ovat voimassa myös niissä otteluissa.

Sääntömuutokset:

”Työntö-kuljetus-kiinniotto-heitto”-hyökkäys

• Tällä tulkinnalla estetään hyökkäyssuorituksessa (vastapuolelle) pelaajan tekemät “saatot” tai pallon “työnnöt”. Hyökkäyssuorituksessa kosketuksen pitää olla nopea. Jujun “tipin” pitää olla yhdellä kädellä ja/tai sormilla tai sormilyönnillä tehty suoritus. Tämä tulkinta koskee myös torjuntatilanteiden pitkittyneitä “saattoja ja pallon suuntauksia” tai kahden käden “pitkittyneitä” sormilyöntihyökkäyksiä. Edelliselle kaudelle tullut toisen kosketuksen sormilyöntisääntö on edelleen voimassa eikä siinä ole muutoksia.
• Tarkennuksena: Passarin toisen kosketuksen juju/hyökkäys on edelleen mahdollinen, kunhan palloa ei saateta, kopata tai heitetä.
• Tarkennus 2: Joukkueen ensimmäisellä kosketuksella sormilyönti saa olla kaksoiskosketus – myös hyökkäyksessä, mutta toisella tai kolmannella kosketuksella tehtävässä sormilyönnin hyökkäyksessä sormilyönnin pitää olla sarjatasoa vastaavan tulkintalinjan mukaisesti “puhdas”.

Pallon osuminen kattoon tai kentän yläpuolisiin rakenteisiin 

• Pallo saa osua kentän yläpuolisiin rakenteisiin tai kattoon joukkueen ensimmäisen tai toisen kosketuksen jälkeen, kunhan pallo pysyy ko. osuman jälkeen joukkueen omalla kenttäpuolella.

Vastaanottavan joukkueen sijoittumisen sääntö 

• Vastaanottavan joukkueen tulee olla sijoittuneena oikein päätuomarin aloituslupavihellyksen hetkestä siihen hetkeen, kunnes syöttäjä aloittaa syöttösuorituksen. Syöttäjän aloitussuorituksen aloitukseksi katsotaan mm. se, että syöttäjä ottaa askeleen, syöttäjän käsi aloittaa liikkeen pallon heittämiseksi tai jalka tekee liikkeen aloitusyöttöä varten. 
• Poikkeuksena viime kauden kotimaan sarjan tulkintaan – pelaajien (myös syöttävän joukkueen pl. aloitusta syöttävä pelaaja) pitää olla oman pelikenttänsä sisäpuolella aloitussyötön hetkellä.

Pelaajavaihtojen määrä nousee kahdeksaan

• Joukkueen pelaajavaihtojen määrä nousee kahdeksaan. Tämä sääntö ei kuitenkaan kumoa muita pelaajavaihtojen sääntöjen 15.6 mukaisia rajoituksia.

Joukkueen kokoonpano

• Mikäli joukkueen kokoonpanossa on 11 tai vähemmän pelaajia, ei joukkueen ole pakko nimetä liberopelaajaa. Mikäli joukkueella on 12 tai enemmän pelaajia, niin joukkueen on pakollista nimetä vähintään 1 ja enintään 2 liberopelaajaa.

Erillinen syöttölämmittely

• Uudessa protokollassa molemmilla joukkueilla on käytössään 90 sekunnin mittainen erillinen syöttölämmittelyyn tarkoitettu aika. Syöttölämmittelyn aloittaa joukkue A. Toisen joukkueen pitää poistua pelikentältä ja aloitusalueelta eikä toinen joukkue voi käyttää pelipalloja ko. aikana. Mestaruusliigassa syöttölämmittelyn aloittaa aina vierasjoukkue.
• Protokolla muuttuu:
  • 18 min ennen ottelun alkua: Arvonta – Aloituksen ja kenttäpuolen valinta (kenttäpuolen valinta ei koske Mestaruusliigaa)17 min ennen ottelun alkua: Virallinen verkkolämmittely8 min ennen ottelun alkua: A-joukkueen syöttölämmittely (Mestaruusliigassa vierasjoukkue)6:30 min ennen ottelun alkua: B-joukkueen syöttölämmittely(Mestaruusliigassa kotijoukkue)
  • 5 min ennen ottelun alkua: Lämmittely päättyy

Tuomareiden pillin käyttö

• Kun pelivirhe on selkeä (esim. pallo metrejä “ulkona”, keskellä kenttää, osuu selkeästi antenniin näkyvästi jostain pelaajasta yms.), niin tuomari ei vihellä peliä enää poikki vaan ainoastaan näyttää asiaankuuluvan käsimerkin tai käsimerkit. Periaatteena pidetään sitä, että vihellyksen tarkoitus on estää pelin jatkuminen pelivirheen jälkeen. Kun tätä tarvetta ei ole – ei tuomari vihellä pilliin. Pääsääntöisesti tämä tulee koskemaan päätuomarin vihellyksiä.
• Verkkotuomarin vihellykset ja vastuualue on luonteeltaan sellainen, että verkkotuomari käytännössä aina viheltää virheen.

Suomen Lentopalloliitto ry
Tuomaripäällikkö
Pasi Hakkarainen
050-61371
pasi.hakkarainen@lentopallo.fi