Joukkuepelien lasten urheilu
Näin valmennan lapsia joukkuepeleissä
Joukkuepelien lasten urheilun viitekehys
Aiheen uutisointi:
Joukkuepelit esittävät merkittäviä muutoksia lasten urheiluun
”Lasten urheilu on lasten leikkiä, ei aikuisten peliä”
Joukkuepelit ovat julkaisseet yhteisen näkemyksen lapsuusvaiheen urheilusta joukkuepeleissä. Lasten harjoitus- ja kilpailutoimintaan esitetään merkittäviä muutoksia. Näkemyksen ytimessä ovat kehitysehdotukset harjoitus- ja pelitapahtumiin sekä yksilön huomioiva valmennus.
-Haluamme painottaa, että lasten urheilussa ei tule tavoitella lapsuusvaiheen tähtiä vaan aikuisiän menestyjiä. Lasten urheilu on lasten leikkiä, ei aikuisten peliä, kiteyttää Koripalloliiton valmennuksen johtaja Henrik Dettmann.
Tuore esitys on joukkuepelien lasten työryhmän tuottama ja huippu-urheilujohtajien tukema ehdotus lasten urheilusta joukkuepeleissä. Jokainen laji analysoi omat käytänteensä, valmennuskoulutuksensa sekä kilpailujärjestelmänsä tämän viitekehyksen pohjalta ja tekee tarvittavia muutoksia oman lapsuusvaiheen toimintaansa.
-On äärimmäisen hienoa, että samankaltaisten lajien yhteinen prosessi on löytänyt riittävästi yhteistä pohjaa tämän materiaalin muodossa. Lapsuusvaiheen urheilussa tapahtuu valtavasti hyvää, mutta varmasti kaikki olemme nähneet esimerkkejä, että toimintaa on mahdollista kehittää. Jokainen lapsi on arvokas, ja toivottavasti yhä useammalle syttyy kipinä liikunnalliseen elämäntapaan ja avautuu myös mahdollisuus edetä huippu-urheilijan polulle, kommentoi Jääkiekkoliiton General Manager Kimmo Oikarinen.

Panostus laatuun – harjoituksiin 80% liikettä
Lasten urheilun suositusten keskeisimpiä nostoja ovat mm. viikoittaisten lähtökertojen järkevöittäminen sekä harjoituksissa tapahtuvan liikkumisen lisääminen. Lisäksi viitekehyksessä otetaan kantaa mm. tasoryhmiin, kustannuksiin, monilajisuuden mahdollistamiseen sekä kokonaisliikuntamäärän turvaamiseen.
Esityksessä suositellaan viikoittaisten harjoituskertojen järkevöittämistä ja samalla yksittäisen harjoituksen ajan sekä harjoituksen sisältämän liikkeen määrän määrätietoista kasvattamista.
-Tällä hetkellä lapsia kuljetetaan lyhyisiin harjoitussessioihin pitkiäkin matkoja. Tämä on kuormittavaa sekä perheille että lapsille. Esimerkiksi tunnin harjoituksessa saattaa olla vain 30-40 minuuttia tehokasta liikettä, vaikka tapahtuma kestää matkoineen ja varustevaihtoineen yli 2 tuntia. Vaarana on, että liikunnan kokonaismäärä jää tällä tavalla vaatimattomaksi, kommentoi työryhmässä mukana ollut salibandyliiton pelaajapolusta vastaava Miikka Lamu.
Asiantuntijatyö urheilijan polun lapsuusvaiheeseen suosittelee tutkimustiedon pohjalta lapsen monipuolisen kokonaisliikunnan määräksi 20 tuntia viikossa (Finni ym., 2014). Tältä pohjalta joukkuepelien työryhmä suosittelee yksittäisten harjoitustapahtumien pidentämistä sekä harjoituksissa tapahtuvan liikkeen määrän lisäämistä niin, että lapsi olisi aktiivinen ja lajinomaisesti liikkeessä 80% kaikesta harjoitusajasta.
-Lähtöjen väheneminen helpottaa myös muiden lajien harrastamista sitä haluaville lapsille sekä vähentää kokonaiskustannuksia. Työryhmä suosittelee harjoittelun tapahtuvan mahdollisimman pitkään kodin tai koulun lähellä, jolloin liikkuminen harjoituksiin on mahdollista omin voimin, jatkaa Lamu.
Esitys kannustaa lajiliittoja muuttamaan myös kilpailukäytänteitään lapsuusvaiheessa niin, että yksittäisiä otteluja pelattaisiin vähän ja käytettäisiin mahdollisimman paljon ”pelipäivä”-mallia, jolloin yhdellä lähdöllä saataisiin aikaan enemmän liikettä ja peliä. Lajiliitot pohtivat parhaillaan, millä pelin sisäisillä sääntömuutoksilla lapsen osallisuus ja aktiivisuus kasvaisivat parhaiten.
Esityksen mukaan lasten urheilua tulee toteuttaa lasten etu priorisoiden.
-Kaverit, pelaaminen, osallisuus ja oppiminen tukevat toisiaan, kun harjoitukset ja pelitapahtumat toteutetaan innostuneessa ilmapiirissä, lapset kohdataan yksilöinä, ja kun lapset saavat kannustavaa palautetta, tiivistää Lamu.
