EM-kisat 1993 muistoissa: Valmentajan asema laittoi mietityttämään nuorta toimittajaa Jari Perkiötä
Kun suomalaista lentopalloilua aletaan laittaa asiajärjestykseen, kannattaa olla yhteydessä pälkäneläiseen urheilutoimittajaan Jari Perkiöön. Hän on jättänyt lajiin hienon jäljen urallaan, joka alkoi Valkeakosken Sanomissa 40 vuotta sitten.
Perkiö on ehtinyt kääntää esiin sen jälkeiset merkittävimmät tapahtumat ja jäsentää lukijoilleen suomalaisen lentopallon vaiheet.
”1990-luvun alkuvuodet tarjosivat miesten lentopallossa menestystä, joka oli silloin ainutlaatuista. Vuonna 1992 Suomi oli vain yhden voiton päässä Barcelonan olympiakisojen paikasta eli tempusta, joka ei ollut koskaan onnistunut, eikä vielä sen jälkeenkään ole päästy noin lähelle kaikista arvostetuinta turnausta”, kertoo Perkiö, joka oli seuraamassa karsintaturnausta Ranskan Montpellierissä.
”Suomi pelasi Vodek Sadalskin valmennuksessa erinomaisesti. Voitimme maanosien välisessä karsintaturnauksessa sensaatiomaisesti Jugoslavian sekä lisäksi Kamerunin ja Australian.”
”Ratkaiseva kamppailu käytiin isäntämaa Ranskaa vastaan. Suomi oli karata siinäkin ottelussa voittoon ja samalla olympiakisoihin, mutta ranskalaisia voimakkaasti suosinut tuomaristo vei päätöksillään suomalaisten mahdollisuudet”, muistaa Perkiö suomalaisten tunteet pintaan nostaneesta pelistä, joka kääntyi 1-3-tappioksi.
Suomen Lentopalloliitto panosti niinä vuosina miesten maajoukkueeseen. Olympiaprojektin jälkeen painettiin lisää kaasua, kun Suomeen oli myönnetty vuoden 1993 miesten EM-kisat.
”Liiton panostus valmennukseen oli houkutella entisen Neuvostoliiton legendaarinen Vjatseslav Platonov Suomeen. Hän tulikin ja ilmeisesti omalla vaikutusvallallaan oli auttamassa Suomen mukaan maailmanliigaan. Projekti tähtäsi todellakin koviin päämääriin”, sanoo Perkiö.
Kausi 1993 oli kuitenkin pohjaan palanut pannukakku.
”Maailmanliiga oli menestyksellisesti surkea. Suomi pelasi 20 ottelua ja voitti niistä vain yhden – Korean kertaalleen. Matkat Kiinaan, Kuubaan, Koreaan, Italiaan ja Hollantiin olivat pitkiä ja jatkuvasti tuli pahasti takkiin.”
”Joukkueen henkiset ja fyysiset voimavarat olivat loppumassa, kun EM-kotikisoihin valmistava jakso oli niin vaativa.”
JARI PERKIÖ
”Joukkueen henkiset ja fyysiset voimavarat olivat loppumassa, kun EM-kotikisoihin valmistava jakso oli niin vaativa. Lentopalloliitto oli panostanut myös kotimaisiin ammattilaispelaajiin, kun osa pelaajista sai liitolta ison osan palkoistaan – ja heistä osa oli toipilaita. Tämä aiheutti närää, koska heidän koettiin kuntouttavan itseänsä liiton piikkiin.”
Suomi aloitti Turun alkulohkossaan lupaavasti voitolla Espanjasta, mutta voimat eivät riittäneet jatkopaikkaan.
”Turnaus alkoi tosiaan loistavasti, kun Suomi voitti Espanjan hienolla pelillä. Uusi Turun areena oli silloisiin ympyröihin Suomessa hemmetin iso, mutta tunnelma jäi vaisuksi, kun yläkatsomoa ei ollut suljettu otteluissa, joihin tuli vähän yleisöä. Tunnelma oli aavemaisen hiljainen.”
”Suomi taisteli hyvin vielä Saksaa ja Ukrainaa vastaan, mutta Puola ja Venäjä olivat liian kovia. Jatkopeleihin ei siis ollut asiaa.”
”Taisi Platonovinkin keskittyminen herpaantua, kun ratkaisupelissä hän merkitsi verkkotuomarille väärän aloitusjärjestyksen”, sanoo Perkiö.
Pääsarjapelejä kynäilty jo 40 vuoden ajan
Perkiö on profiloitunut lentopallotoimittajaksi, eikä hän sitä lähde kieltämäänkään.
”Tosin jalkapallo ja jääkiekko ovat työllistäneet minua paljon enemmän. Valtaosan urastani olen ollut freelance-toimittaja.”
”Tein ensimmäiset lentopallon pelijuttuni Pälkäneen Lukon otteluista. Vuonna 1987 aloitin SM-sarjapeleistä kirjoittamisen Aamulehteen. Silloin Aamulehden vakituisista urheilutoimittajista Matti Kuusela tarvitsi apua, ja pääsin hänen kanssaan kirjoittamaan Isku-Volleyn mestaruudesta 1988 SM-finaaleissa.”
Aamulehdessä hoksattiin Perkiön osaaminen.
”Vuodesta 1988 tein johonkin vuoteen 2000 saakka miesten pääsarjan finaaleista jutut niin, että olin niissä kaikissa paikalla Rovaniemestä ja Kuopiosta lähtien. Se vaati kovaa matkustamista, mutta mielestäni reissut olivat mukavia”, toteaa Perkiö.
Veikkaaja-lehden ja Ilta-Sanomien kautta hän tekstinsä näkyivät valtakunnallisesti.
”Esimerkiksi Kuinka käy -palstan arviot puhuttivat. Oli yllätys, että vuosikymmeniä kaiken nähneet valmentajatkin ilkeilivät niistä. Ja tietysti leimauduin Isku-Volleyn mieheksi, mutta sillekin voi nauraa. Sen jälkeen olen ollut VaLePan ja Akaa-Volleyn tiedotusmies, kun Aamulehden roolia Pirkanmaan mediana ei ole tajuttu oikein”, kertoo Perkiö.
Häämatka lentopallon EM-kisoihin
Vuosikausien kokemus antoi pohjaa tiukkoihinkin arvioihin.
”Aloitin nostamaan mediassa esille keskustelua Platonovin potkuista aivan kuten myöhemmin hänen jälkeensä valmentaneen Daniel Castellanin heikkona menestyksenä näkyneestä työstä. Ei näitä asioita voinut piilotella”, pohtii Perkiö, joka palkittiin vuoden lentopallotoimittajana 1996.
”Hassua oli, että olin silloin Jääkiekkolehden päätoiminen toimittaja, mutta minulla oli lupa tehdä myös lentopalloa.”
Kiinnostuksen suuruudesta lajiin kertoo sekin, että Perkiön mennessä naimisiin Niinan kanssa oli edessä pitkä häämatka Saksaan syyskuussa 1991.
”Läksimme ajamaan autollamme Karlsruheen ja sieltä Berliiniin lentopallon EM-kisoihin. Matkat olivat pitkiä, ja muistiin on jäänyt hyvin joku hauska tapaus. Kaksi toimittajakollegaa istui takapenkillä ja piti omasta mielestään hyvää tunnelmaa yllä, kun juutuimme kerran moottoritiellä neljä tuntia seisoneeseen ruuhkaan.”
”Toimittajan ainoa päämäärä on kunnon juttu ja uutinen.”
JARI PERKIÖ
Perkiö kirjoittaa edelleen samoista lajeista kuin työt aloittaessaan.
”Lisäksi toimin Pälkäneen Luja-Lukossa GM:n tittelillä miesten Ykkössarjan seurassa. Nousimme vuonna 2020 Ykkössarjaan. Hienoin saavutukseni GM-tehtävässäni on ilman muuta VaLePan pudottaminen Suomen Cupista. Kostia-areena on valtakunnan paras halli tälle tasolle.”
Perkiö on nähnyt myös työssään kaiken teknisen kehityksen kynällä ja paperilla vihkoon laadituista jutuista nykyaikaiseen tietokonetekniikkaan.
”Käsin kirjoittaminen saattaa kuulostaa nykypolvesta eksoottiselta, mutta menetelmä oli hyvä. Jututhan menivät saneluun nauhalle, josta ne purettiin edelleen matkalla lehden palstoille. Nykyäänkin yhteyksiä pohditaan paljon, mutta voin kertoa, että yhtään juttua ei ole jäänyt matkalle ongelmien vuoksi.”
”Toimittajan ainoa päämäärä on kunnon juttu ja uutinen.”
Syyskuussa Perkiöllä on edessään EM-kotikisat Tampereella.
”Suomen pelaamista on ollut mukava seurata, kun kaikki pelit näkee joltain kanavalta. Peli on kehittynyt mukavasti. Uskallan odottaa Olli Kunnarin valmentamalta joukkueelta jatkopaikkaa. Suomi tarvitsee vähintään kolmannen sijan välttääkseen kivikovan Italian ensimmäisessä pudotuspelivaiheessa. Se on täyttä realismia”, sanoo Perkiö.
Teksti: Markus Karjalainen
Kirjoittaja on kuopiolainen urheilutoimittaja, joka on toiminut mm. Savon Sanomissa lentopallokirjoittajana vuodesta 1977 lähtien.
AIEMMAT JUTTUSARJAN OSAT
EM-kisat 1993 muistoissa: Seppo Sammelvuo oli rakentamassa Oulun kisahurmosta
EM-kisat 1993 muistoissa: Vuosi 1993 ja Platonovin valmennus jäivät Henrik Kososen mieleen
