Skip to Content

Maajoukkueessa on älyttömän mukava pelata, miettii Joonas Jokela

Hakkuri Joonas Jokelan ei tarvitse pitkään miettiä, mikä viehättää eniten Suomen lentopallomaajoukkueessa.

”Pelaaminen näiden kavereiden kansaa on yksinkertaisesti hienoa. Meillä on hyvä joukkue, jossa on helppoa olla”, pohtii Veljesten nippua Jokela tamperelaisen hotelin aulassa EM-kisojen lomassa.

Hollolalaisen Salpis Lentiksen 27-vuotias kasvatti on ottanut pelipaikan miehistöstä, jota hän kuvaa saumattomaksi kokonaisuudeksi.

Jokelan voi laskea joukkueensa kokeneeseen kaartiin, sillä hänen lisäkseen vain neljä muuta nykyjoukkueen pelaajaa on syntynyt viime vuosituhannen puolella.

”Meillä on aika kokenut joukkue, joka on pelannut suurin piirtein samalla porukka jo monta vuotta.”

”Joukkue on kehittynyt ja kasvanut koko ajan. Meillä ei ole mitään suuria heikkouksia, vaan jokaiselle pelipaikalle on mahdollisuus heittää todellinen pelimies. Kun tunne yhteisestä joukkueesta on suuri, niin silloin pelaaminen on älyttömän mukavaa”, vakuuttaa Jokela, jonka vahvuutena on monipuolisuus.

Jokela pystyy arvaamattomiin ja nopeisiin ratkaisuihin, jotka ovat yleensä nopean, jopa selkäytimestä perustuvan ajatuksen tulosta. Parhaimmillaan Jokela onkin mainio puolustuksen jälkeisissä palloissa, jotka saattavat tulla hyökättäväksi arvaamattomista paikoista ja kaukana hyvän vastaanoton jälkeisistä kuvioista.

Silloin tarvitaan ovelaa hakkuria, jotta vaikea yritys ei pääty ainakaan omaan virheeseen. Jokela tietää tämän ja pistää selkäytimensä peliin.

”Sanoisin, että päätän lyöntini ihan viime tipassa. Se riippuu, mitä vastustajan torjunta ja puolustus on tekemässä”, kertoo Jokela, joka käyttää 201-senttistä varttaan hyväkseen.

Yleensä pallo suuntautuukin torjunnan käsien väliin tai kääntyneenä vastustajan vaikeimmin puolustettavaan paikkaan. Torjujat ovat ihmeissään, kun Jokelan hidastettu osuu sormiin mahdottomana puolustaa. Koviakin iskuja lähtee, jotta vastustaja pysyy koko ajan varpaillaan.

EM-kisoissa Jokela on päässyt nauttimaan paljon Fedor Ivanovin passeista.

”Suomen maajoukkueessa on aina ollut hyviä passareita. Siihen joukkoon Fede kuuluu ihan varmasti. Hän tekee tasaisen tarkkaa työtä, ja pallo tulee oikeisiin paikkoihin minulle sopivalla nopeudella ja korkeudella”, kiittää hakkuri.

Suomen toisena hakkurina pelaa Veikka Lindqvist, joka Jokelan mukaan täydentää osuvasti joukkuetta.

”Veikka on mahtava tyyppi, ja hänet voi pistää kentälle milloin hyvänsä”, kehuu Jokela.

Jokelan kesä poikkesi normaaleista rutiineista, sillä hänestä tuli isä huhtikuussa.

”Tiesin perheeni tilanteen jo viime syksynä MM-kisojen jälkeen. Puhuimme asiasta Olli Kunnarin kanssa. Palautepalaverimme tulos oli, että palaan vasta elokuussa maajoukkueen leirille.”

Iloinen perhetapahtuma osui huhtikuulle, jolloin Jokela pelasi Turkissa Ankarassa.

”Sain onneksi muutaman vapaapäivän ja pääsin käymään kotona Lahdessa. Tällaista on ammattilaisen elämä. Työ voi viedä eri puolille maailmaa, mutta viime kesän poissaoloon perheelläni oli niitä maailman tärkeimpiä syitä”, sanoo Jokela, joka ehti kuitenkin kuukaudeksi mukaan Kunnarin leirityksen ennen EM-kisoja.

”Täytyy myöntää, että Tanska-ottelun alla hieman jännitti, koska Turkissa peliaikani jäi vähiin. Roolini joukkueessa oli lähinnä pistää pelaavan kuusikon olo epämukavaksi”, kertoo Jokela, jonka päätti vaihtaa seuraa.

Nyt EM-kisojen jälkeen häntä odottavat Romania ja maan huippuseuroihin kuuluva Dinamo Bukarest.

Teksti: Markus Karjalainen

Back to top