Skip to Content
Tiedotteet

Terve urheilija päivitetty suositus 15.11: Paluu urheiluun hengitystieinfektion jälkeen

Asiantuntijatyöryhmä on laatinut päivitetyn suosituksen paluusta urheiluun hengitystieinfektion jälkeen. Uusi suositus korvaa aiemman suosituksen paluusta urheiluun koronavirusinfektion jälkeen.

Koronaviruspandemian alussa suositeltiin selvää rasitustaukoa lievän COVID-19 infektion jälkeen. Nykyisen tutkimusnäytön perusteella lievän COVID-19-infektion jälkeen liikuntaan ja urheiluun voi palata samalla tavalla kuten muidenkin lievien ylähengitystieinfektioiden eli flunssien jälkeen. Virusinfektion jälkeen tulee kuitenkin noudattaa yleisiä ohjeita kotona pysymisestä tartuntojen välttämiseksi.

Päivitetty suositus urheiluun paluusta hengitystieinfektion jälkeen

Paluu urheiluun ylähengitystieinfektion jälkeen tulee tehdä asteittain oman kehon tuntemuksia kuulostellen. Kunkin vaiheen kesto riippuu taudin vaikeudesta. Vaiheiden kestossa tulee ottaa huomioon myös lajin kuormittavuus sydämelle ja verenkiertoelimistölle.

Paluu urheiluun hengitystieinfektion jälkeen -infograafi. Tiedot löytyvät tekstistä.

Suositus (pdf)

Lepo akuuttien oireiden ajan
Äkillisten oireiden, kuten kuume, lihassärky, kurkkukipu ja väsymys, aikana ei tule harjoitella.

Ulkoilua ja kevyttä liikkumista
Aktiivisuuden lisääminen tapahtuu vaiheittain. Äkillisten oireiden helpotuttua voi aloittaa kevyen liikkumisen ja käydä esimerkiksi kävelyllä.

Kevennetty harjoittelu
Kun vointi arjessa ja kevyessä liikkumisessa on hyvä, voi aloittaa kevennetyn harjoittelun. Harjoittelun määrää ja tehoa kannattaa lisätä nousujohteisesti. Jos kevennetty harjoittelu ei tunnu hyvältä, palaa edelliselle arkiliikkumisen tasolle.

Normaali harjoittelu
Kevennetyn harjoittelun tuntuessa normaalilta, voidaan edetä kuormittavaan harjoitteluun. Raskaampaan harjoitteluun siirryttäessä kannattaa arvioida, tuntuuko kuormittava harjoittelu normaalilta ja onko vointi harjoituksen jälkeen hyvä. Tarvittaessa tulee palata edelliselle kevennetyn harjoittelun tasolle.

Älä tartuta muita
Harjoitusryhmään voi palata aikaisintaan 3–5 päivän kuluttua oireiden alkamisesta.

Lapset
Lasten omaehtoista liikkumista ei tarvitse rajoittaa infektion aikana.

Kontrolliharjoitus harjoitukseen paluun tukena
Kilpaurheilija ja aktiivikuntoilija voi hyötyä niin sanotusta kontrolliharjoituksesta arvioitaessa harjoitteluun paluuta. Kontrolliharjoitus on kohtuukuormitteinen vakioharjoitus noin 70 prosentin teholla maksimisykkeestä. Harjoituksen aikana seurataan yleistä vointia ja sykettä, joita verrataan aiemmin terveenä tehtyyn vastaavaan harjoitukseen. Vointia seurataan myös harjoituksen jälkeen. 

Mikäli syke nousee tavallista hieman nopeammin, harjoitusta on syytä keventää. Tulkinta ei ole kuitenkaan yksiselitteistä, koska nopeampi sykkeen nousu voi johtua myös harjoitustauosta. Mikäli urheilijalla on poikkeavia tuntemuksia rasituksessa, on syytä jatkaa vielä taukoa.

Milloin lääkäriin?
Poikkeavia oireita, joiden vuoksi tulee hakeutua lääkäriin, ovat esimerkiksi rintakipu, hengenahdistus, rytmihäiriötuntemukset, poikkeava väsyminen tai tajunnanhäiriö rasituksessa. Mikäli virusinfektio ei parane odotetusti tai oireet pahenevat, tulee hakeutua lääkärin arvioon. Toistuvien tai pitkittyvien ylähengitystieinfektioiden taustalta voi löytyä myös esimerkiksi astma tai pitkittynyt sivuontelotulehdus.

Lisää terveitä harjoituspäiviä infektioita ehkäisemällä

Äkilliset viruksen aiheuttamat ylähengitystieinfektiot ovat yleinen ongelma ja tavallisin syy urheilijan poisjääntiin kilpailuista ja harjoittelusta. Urheilu infektion aikana voi hidastaa paranemista ja lisätä riskiä vakavillekin komplikaatioille kuten esimerkiksi sydänlihastulehdukselle.

Koronapandemian aikana on opittu infektioiden ehkäisytoimilla tehokkaasti estämään myös muiden hengitystievirusten leviämistä. Ilmateitse tapahtuvia virustartuntoja voi estää välttämällä kontakteja sairastuneisiin ja käyttämällä kasvomaskia. Hyvän käsihygienian ja tartunnoilta suojaamisen lisäksi yksilön immuniteettia vahvistamalla voidaan ehkäistä hengitystieinfektioita. Tärkeitä keinoja ovat myös hyvä ravitsemus, riittävä uni ja palautuminen sekä rokotussuojasta huolehtiminen.

Lue lisää infektioiden ehkäisystä ja hoidosta Infektiot-osiosta.

Suosituksen laatijat:
Valtonen Maarit, Suomen OlympiakomiteaHuippu-urheilun instituutti KIHU; Toivo
Kerttu, Tampereen urheilulääkäriasemaUKK-instituutti; Heinonen Olli, Paavo Nurmi -keskus; Korpi Kirsi, Sydänsairaala; Mjøsund Katja, Olympiavalmennuskeskus Helsinki, Paavo Nurmi -keskus

Tiedote Terve urheilija 15.11.2023

THL Ajankohtaista koronaviruksesta

Tietoa, toimintaohjeita ja materiaaleja koronaviruksesta ja siihen varautumisesta.

Back to top