EM-kisat 1993 muistoissa: Vuosi 1993 ja Platonovin valmennus jäivät Henrik Kososen mieleen
161 A-maaottelun Henrik Kosonen oli ehdottomasti Suomen miesten lentopallomaajoukkueen kulmakiviä, kun 1993 EM-kisat pelattiin Suomessa. Tunteikkaana ja räiskyvänä pelaajana samettisen hihalyöntinsä lisäksi muistettavalla ”Herellä” on ajasta paljon värikkäitä muistoja. Muun muassa niistä hän kertoo juttusajamme ”EM-isat 1993 muistoissa” toisessa osassa Markus Karjalaisen kynäilemänä
Henrik Kososen pitkän lentopallouran ajalta Turussa pelatut kotoiset EM-kisat ovat pysyneet mielessä tarkasti. Vuosi 1993 ja lopputurnaus Turussa ja Oulussa olivat siihen saakka Suomen Lentopalloliiton suurin ponnistus.
Kosonen oli noussut maajoukkueeseen, ja kotikisat olivat olleet pitkään esillä. Kosonen oli noussut jo 20-vuotiaana Suomen edustajaksi.
”Meillä oli silloin hyvä joukkue, joka oli lähellä yltää olympiakisoihin Barcelonaan. Kevään 1992 ratkaiseva karsintaturnaus Ranskan Montpellierissä päättyi kuitenkin putoamiseen, ottelussa joka ratkesi isäntämaalle ihmeellisten vaiheiden jälkeen”, kertoo samassa kaupungissa ja salissa ammattilaisena pelannut Kosonen, joka sai jälkikäteen anteeksipyyntöjä ranskalaisilta.
”Tuomarit vetivät niin raskaasti kotiin kuin mahdollista. Mitään ei ollut tehtävissä, kun siihen aikaan ei käytetty videotarkastuksia.”
Tietotaitoa maailman huipulta ja paikka Maailmanliigaan
Kosonen pääsi maajoukkueeseen puolalaisen vuoden 1976 olympiavoittajan Vodek Sadalskin valmennukseen. Sadalski vei suomalaiset olympiakisojen portille, mutta Suomen panostus ei loppunut siihen.
”Joukkue sai aika pommina uutisen, että maailman arvostetuimpiin valmentajiin kuuluva venäläinen Vjatseslav Platonov saapuu vetämään Suomen projektia kohti Turun EM-kisoja.”
”Olihan se paukku. Miehen maine ja työn jälki Neuvostoliiton aikoina oli jo tehnyt vaikutuksen.”
Hieman kuin kylkiäisinä Suomi valittiin Maailmanliigaan eli pelaamaan maailman valioiden joukkoon. Kuluvana kesänä Suomelle tarjoutui samanlainen tilaisuus kuin ennen kotikisoja vuonna 1993, kun se voitti Euroopan liigan ja nosti ranking-pisteitään riittävän korkealle. Näin Suomi sai paikan Lentopallon kansojen liigaan (VNL), vaikka liigan 18 maan kiintiö oli mennyt täyteen Venäjän saatua takaisin Kansainvälisen liiton (FIVB) luvan pelaamiseen. Suomi kuitenkin otettiin mukaan.
”Platonovista voi sanoa mitä tahansa, mutta minä ainakin opin mitä urheilu oikeasti on. Harjoittelimme todella kovaa, varmasti tiukemmin kuin Suomessa on koskaan menty.”
HENRIK KOSONEN
Platonov pisti Kososen mukaan tuulemaan.
” Platonovista voi sanoa mitä tahansa, mutta minä ainakin opin mitä urheilu oikeasti on. Harjoittelimme todella kovaa, varmasti tiukemmin kuin Suomessa on koskaan menty.”
”Tykkäsin harjoitella Kuortaneella, jossa olimme yhden todella kovan 12 päivän jakson. Tulin leirille tekemään kaikkeni. Meillä oli aivan hulluja treenejä ja yritin parhaani. Onneksi pääsin pelaamaan”, muistaa Kosonen.
”Saimme silloin kunnon korvauksen jokaisesta päivästä. Olin juuri valmistunut rakennusmestariksi, jolle ei ollut alalla töitä sen ajan lamavuosina. Kun liiton maksama palkka ja päiväraha auttoivat, elin pelkkää unelmaani.”
”Platonov muisti jokaisen suorituksen ja antoi palautetta. Kerran maailmanliigassa Koreassa kovaa tekstiä tuli pari tuntia. Jotkut ottivat sen raskaasti, minä elin silti unelmaani maailman parhaassa valmennuksessa.”
”Olin usein Jarkko Partasen kanssa kämppiksenä. Teimme pitkiä reissuja ja esimerkiksi parin viikon fysiikkajakson aikana tarvitsi mukavan kämppiksen jakamaan ajatuksia.”
”Platonov totesikin joskus minulle, että kova harjoittelu ja vaatimustaso on hänen tapansa ilmaista rakkautensa pelaajalle. Näin hän kertoi kovuudestaan minua kohtaan.”
”Platonov totesikin joskus minulle, että kova harjoittelu ja vaatimustaso on hänen tapansa ilmaista rakkautensa pelaajalle. Näin hän kertoi kovuudestaan minua kohtaan.”
HENRIK KOSONEN
Itse kisat menivät pieleen jalan painaessa kaikilla
Viikko ennen EM-turnausta Suomi siirtyi harjoittelemaan Naantaliin.
”Meitä pidettiin hyvänä kuin olisimme loimulaisia: vieraanvaraisuus oli käsittämätöntä”, muistaa Kosonen Raision Loimun isännöimän leirin.
Itse EM-kisat menivät Suomelta pieleen. Maailmanliigan 19 tappiota 20 ottelussa ja hurja harjoitus taisivat painaa liikaa.
”Olin kuusikkopelaajana. Ensin kaatui Turussa Espanja 3-1, mutta sitten alkoivat vaikeudet. Venäjälle hävittiin 0-3 ja Saksalle 2-3, joten meidän piti voittaa Ukraina päästäksemme jatkoon.”
Kosonen oli loukannut jalkansa eikä ollut pelikunnossa, mistä hän sai elämänsä ripityksen.
Pelaamisesta ei tullut mitään, ja se oli rankka päivä. Platonov oli aika helvetin vihainen, kun loukkaantumiseni selvisi.”
”Ainoa mikä harmittaa Turun turnauksessa oli putoaminen jatkopeleistä. Matkamme oli upea, ja esimerkiksi joukkueenjohtaja Jussi Vesasta ei voi kehua liikaa. Hän pehmitteli ovelasti asioita ja osasi touhuta joukkueen Platonovin välissä.”
”Sain vihoja niskaani vielä syksyllä, kun olimme Moskovassa MM-karsinnoissa. Platonov paukutti tulemaan venäjään ja virolainen kakkosvalmentajamme Laimons Raudsepp käänsi suomeksi. Teksti oli tylyä EM-kisoista: petit koko Suomen!!”
”Oletko nyt valmis pelaamaan Suomen puolesta?” he kuitenkin kysyivät ennen Moskovan pelejä.
Platonov epäili Kososen kykyjä ja pisti hänelle kerran kovan vaatimuksen, kun Suomi kohtasi kivikovan Puolan harjoitusmaaottelussa.
”Plato sanoi, että pääsen joukkueeseen, jos vastaanottoni on 84 prosenttia. Jokainen lajia seuraava tietää, että Puolan hyppysyöttäjiä vastaan vaatimus oli mahdoton toteuttaa. Mielestäni pelasin hyvin ja prosentti oli 81. Kun voitimme Puolan 3-1, niin hihalyöntini taisi läpäistä kokeen…”
Luotettava vastaanottaja myös EM-Turun kärkinimiä
Henrik Kososen valtti yleispelaajana oli luotettava vastaanotto. Hän oli Turussa vastaanottotilaston toiseksi paras.
”Sen tilaston ansiosta pääsin ammattilaiseksi ja minut tunnettiin melkein joka paikassa Italiassa, Ranskassa ja Hollannissa”, kertoo Kosonen, joka pelasi yhteensä 18 kautta eri maiden pääsarjajoukkueissa.
Sveitsissä seuraa oli Chenois Geneve ja Ranskassa Montpellier. Kotimaassa Pieksämäeltä syntyisin oleva ja edelleen samalla paikalla asuva Kosonen edusti savolaisseuroja KuPS-Volleytä, Pallovolo Pielavettä ja Keski-Savon Pateria. Lisäksi Kosonen pelasi Poliisien Palloseurassa Helsingissä. SM-kultamitalit tulivat KuPS:n paidassa 1991 ja 1999 Paterissa. Suomen cupin mestaruuksia hänelle on yhteensä viisi.
Kososen mukaan monipuolisuus oli hänen valttinsa lajivalintaa mietittäessä.
”Minusta piti tulla hiihtäjä, mutta törmäisin palloihin joka paikassa. Kaikki kaverini pelasivat jalkapalloa ja myös lentopalloa.”
Urheiluinnostus periytyi isä Reimo Kososelta, joka oli nuoruudessa innostunut hiihdosta ja lentopallosta Savonlinnassa. Reino Kosonen oli esimerkiksi hiihdon MM-esikisojen Suomen edustajana Tatran 50 kilometrin kilpailuissa. Kun paikkaa itse MM-hiihtoon ei auennut, valitsi Reino Kosonen lajikseen lentopallon.
”Meillä oli kotona 20 lentopalloa pussissa. Kävin lopulta vain kerran oikeissa jalisharjoituksissa. Säikähdin, kun kaikki tulivat onnittelemaan maalista. Joten jalis jäi siihen.”
Henrik Kosonen on Suur-Savon pm-kultamitalisti keihäässä, mutta hänelle selvisi aluemestaruuskisoissa, ettei keihäässä ole saumoja pärjätä.
”Jarkko Kinnunen heitti 76 metriä ja ME:n. Minä tulin 30 metriä hävinneenä hopealle ja kyynärpää meni sijoiltaan. Hiihto taas loppui, kun olin parhaimmillani yhdeksäs pm-kisoissa. Siitepölyallergia esti kesäharjoittelun.”
Henrik Kosonen
s. 29.6.1969
161 miesten maaottelua
2 Suomen mestaruutta (1991, 1999)
Ammattilaisena Ranskassa ja Sveitsissä
Liigavalmentajana useita kausia
”Pitkälle ruipelolle” sopi lentopallo
”Lentopallo tuli lopullisesti kuvioihin, kun olin pitkä ruipelo (185 cm ja 65 kg), mutta tekniikka oli kunnossa. 15-vuotiaana oli eka kertaa lentisharjoituksissa ja hiihdin vielä saman talvena. Kun olin ensin hiihtänyt pari tuntia ja menin lentopallosalille, niin en oikein jaksanut. Kuntopohja kuitenkin kehittyi vahvaksi. Kerran maajoukkueleirille oli radalla valojänis testin vauhdittajana. Seurasin sitä vielä kolme tai neljä kierrosta, kun muut olivat jo hyytyneet.”, kertoo Kosonen.
”Monipuolisuus urheilussa oli tärkeintä siihen, että sain pelata kohtuullisen terveenä, kertoo Kosonen, joka vielä viisikymppisten sarjassa on hiihtänyt Italian kuuluisan Marcialongan muutaman kerran.
Pallotaitonsa Henrik sai ihan pienenä Pieksämäen metsäopiston Nikkarilan hallissa, jossa hänen isänsä valmentama PNMKY harjoitteli.
”Saatoin olla kuusi tuntia itsekseni hallilla, jossa PNMKY:n tähdet treenasivat. Oppiminen tapahtui mallin katsomisesta: koko ajan näin parasta ja huippua. Kuin sattumalta hihalyönnin tekniikka on aivan täydellinen 7-vuotiaana otetussa valokuvassa”, sanoo Kosonen tutkiessaan vanhoja kuva-albumeitaan.
”Jouni Parkkali, Jouko Juvonen ja Pauli Leikas olivat isoja esimerkkejä. Pelaajat olivat läheisiä, kun he olivat jatkuvasti meillä kotona kahvilla, kun tuli koulusta. Vaikka aloitin lentopallon 15 vuoden vanhana, oli lentopallo ollut koko ajan mukana.”
Henrik Kososen kasvattajaseura on PNMKY alkaen C-pojista. Seurassa hän voitti neljä nuorten SM-kultaa ja yhden KuPS-Volleyssä Kuopiossa.”
”Tärkeimmät valmentajani olivat seuroissa Jari Manninen, Jouni Parkkali ja Pauli Leikas. Iso ero nykyisyyteen oli harjoitusten kovuus ja kielenkäyttö. Kuri oli ankara ja palaute suoraa.”
Pieksämäellä PNMKY oli käsite ja kansanliike 1970-80 -luvuilla.
”Harjoituksissakin oli aina jopa sata katsojaa. Aikamoinen oli innostus! Pelaajat joutuivat koko ajan paineeseen: kotiyleisön edessä ei voinut pelleillä edes harjoituksissa. Tällaista en ole tavannut missään muualla Pieksämäen ulkopuolella.”
Henrik Kosonen ei päässyt koskaan PNMKY:n liigajoukkueeseen, kun hänen isänsä oli varoittanut silloisista karanteenimaksuista. Kosonen liigaura alkoi siis Kuopiossa, jossa valmensi Jouni Parkkali.
Seitsemän vuotta putkeen maajoukkueen avauksessa
Peliuran lehtileikkeistä Kososelle selvisi sekin, että hän on vuosien 1989-1999 A-maajoukkueuran aikana seitsemän vuoden putki, jolloin hän oli aloituskuusikossa joka kerta. Pelaaminen loppui 2011 Saimaa Volleyssä.
Kososen tytär Silja pelasi lentopalloa, mutta hän oli alkuun kieltänyt, ettei isä saa tulla harjoituksiin. Here Kosonen kuitenkin halusi olla mukana ja jakaa tietoaan lajista.
”Huomasin pian, että 11-vuotiaiden tyttöjen valmentaminen on ihan eri juttu kuin maailman parhaiden kaksimetristen miehien. Minun oli lähdettävä Belgiaan ja Italiaan kyselemään kuinka nuoria valmennetaan. Pääsin kiinni touhuun ja olen ollut itäisellä alueella valmennuksessa.”
”Viimeksi meni monta vuotta Puijo Wolleyn akatemiajoukkueessa. Kun se homma loppui, niin aloitin Mikkelin Passarien valmennuspäällikkönä. Käytännössä työ tarkoittaa vierailuja harjoituksissa ja niin nuorten kuin valmentajien opastamista”, sanoo Kosonen, jonka mukaan laji kiinnostaa edelleen.
”Olen lentopallolle paljon velkaa. Laji on vienyt vaikka mihin, ja tunnen, että minun hommani on auttaa uutta polvea.”
”Olen lentopallolle paljon velkaa. Laji on vienyt vaikka mihin, ja tunnen, että minun hommani on auttaa uutta polvea.”
HENRIK KOSONEN
Katseet Tampereella erityisesti Veikkaan
Henrik Kosonen nähdään EM-kisoissa syyskuussa Tampereella katsomossa toiveikkaana Suomen menestyksestä.
”Meillä on nyt jokaiselle paikalle yksi huippupelaaja. Libero Voitto Köykkä kelpaa mihin vain. Yleispelaaja Luka Marttila kantaa porukkaa ja Miika Haapaniemi on tosi kova keskellä verkkoa.”
Kosonen odottaa mikkeliläisen hakkuri Veikka Lindqvistin panoksen nousevan kovaksi.
”Veikasta voi tulla tosi kova hakkurin, vaikka hieman puolueellinen olenkin häneen aluevalmentajana tutustuneena. Veikan korkealta ja kovaa lyöty pallo sekä hieno ulottuvuus ovat Suomeen hieno yhdistelmä. Passarimme ovat myös riittävän hyviä.”
”Hyvä henki näkyy Suomesta kauaksi. Lentopallossa 70 prosenttia on ilmapiiriä ja henkeä! Vaihtopenkkikin kannustaa ja toivoo, että omat onnistuvat.”
Päävalmentaja Olli Kunnarin valmennus on hienoa. Iskulyönti on ensimmäinen vaihtoehto., ja Suomi hyökkää päättäväisesti Marttilan veljekset ja Lindqvist lyövät eikä arkaile. On mukava seurata tuollaista lentopalloa. Kun lyönnit osataan varmistaa, peli kulkee.”
” Veikkaa kehun vielä puolustamisesta: milloin meillä ollut tällainen puolustuksia hakeva hakkuri? Tapasin ensi kerran C-poikien alueleirillä. Eteenpäin on menty!”
Teksti ja kuvat: Markus Karjalainen
Kirjoittaja on kuopiolainen urheilutoimittaja, joka on kirjoittanut mm.Savon Sanomiin lentopallosta vuodesta 1977 lähtien.